Syyskauden tähtitaivas

Syyskaudella Jupiter ja Mars näkyvät alle puolen asteen
etäisyydella toisistaam lokakuun 18. päivän aamuna
itätaivaalla. Kuva Kari A. Kuure.

Teksti ja piirrokset Kari A. Kuure

Syksyn säät vaihtelevat tunnetusti hyvin paljon. Syyskuun alkupuolella selkeätkin yöt voivat olla jopa kesäisen lämpimiä, usein kuitenkin kohtuullinen viileys ja kosteuden tiivistyminen kaikille mahdollisille pinnoille hankaloittavat havainnointia.

Marraskuussa pilvisyys on yleensä niin sankaa, että tähtitaivasta sen takaa ei onnistu näkemään kuin vahingossa. Jos pilvipeite rakoilee tai taivas selkenee kokonaan, lämpötila voi laskea jo selvästi pakkaselle. Kesäaika päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina, joka tänä vuonna on 25. päivänä.

Aurinko saavuttaa syyspäivätasauspisteen 23.päivänä kello 11.20. Auringon etäisyys on silloin 150 125 646 km ja me näemme sen 31’ 52” kokoisena kiekkona. Syyspäiväntasauksen jälkeen Aurinko siirtyy eteläiselle tähtitaivaan osalle ja näkyy meillä vain hyvin matalalla etelässä ollessaan.

Auringonpimennys on syyskuun 13 päivänä. Pimennysalue sijoittuu Etelämantereelle ja Intian valtameren eteläosiin. Van Etelä-Afrikan eteläisimmässä osassa voidaan tehdä havaintoja osittaisesta pimentymisestä. Osittainen pimennys on kaikkein syvin Kuningatar Maudin maalla, jossa sijaitsee suomalainen Aboa-tutkimusasema. Syyskuussa asemalla vain ei ole ketään, sillä se on miehitetty vain Etelämantereen kesän aikana.

Osittainen pimennys alkaa kello 4.41, on syvin kello 6.54 ja päättyy kello 9.08, kaikki ajat UTC aikoina. Maksimissaan Kuun taakse on peittynyt 79 % Auringon halkaisijasta.

Kuu. Superkuu näkyy 28.9. kello 5.51, jolloin Maan ja Kuun välinen etäisyys on 356 927 km ja Kuu näkyy meille 33’ 28” kokoisena. Superkuulla ymmärretään täysikuuta, jonka aikana Kuu on enintään +10 % etäisyydellä lyhimmästä Maan ja Kuun välisestä etäisyydestä, joka on 356 400 km. Tällä kertaa ollaan siis hyvin lähellä lyhintä mahdollista etäisyyttä. Perigeum vaihtelee 356 400 – 370 400 km ja apogeum 404 400 – 406 700 km välillä, keskietäisyys on 384 399 km.

Kuun vaiheet ovat

Kuukausi/vaihe	vähenevä puolikuu	uusikuu	kasvava puolikuu	täysikuu
Syyskuu	5.9. kello 12.57	13.9. kello 9.42	21.9. kello 12.00	28.9. kello 5.51
Lokakuu	5.10. kello 0.09	13.10. kello 3.06	20.10. kello 23.32	27.10. kello 14.06
Marraskuu	3.11. kello 14.27	11.11. kello 19.48	19.11. kello 8.28	26.11. kello 0.45

Kuunpimennys on 28. Syyskuuta. Täysvarjopimennyksen osittainen vaihe alkaa kello 4.07.12, täydellinen vaihe alkaa kello 5.11.11, pimennys on syvin kello 5.47.09, täydellinen vaihe päättyy kello 6.23.07 ja täysvarjopimennyksen osittainen vaihe päättyy kello 7.27.06. Kuu laskee horisonttiin osittaisen vaiheen päättyessä.

Planeetat

Merkurius on syyskuussa horisontin yläpuolella vain päivällä ja näin ollen se ei ole havaittavissa. Planeetan suurin itäinen elongaatio on 4. päivänä syyskuuta kello 13.21 ja silloin kulmaetäisyys Aurinkoon on noin 27 astetta.  Planeetta on alakonjunktiossa 30.9. kello 17.38 ja suurimmassa läntisessä elongaatiossa 16.19 kello 6.15, jolloin elongaatio on noin 18 astetta. Yläkonjunktio on 17.11. kello 16.53.

Lokakuun alussa Merkurius nousee samaan aikaan Auringon kanssa mutta hyvin nopeasti alkaa näkyä horisontin yläpuolella hieman alle 2 tuntia ennen auringonnousua. Aamutaivaalla se on näkyvissä ehkä parhaiten lokakuun ensimmäisen viikon jälkeen aina marraskuun ensimmäiselle viikolle. Marraskuun puolivälissä se nousee jälleen samaan aikaan auringonnousun kanssa ja tästä eteenpäin vasta auringonnousun jälkeen.

Venus on hyvin näkyvissä aamutaivaalla koko kauden ajan. Parhaimmillaan se nousee noin viisi tuntia ennen auringonnousua. Hyvä aamunäkyvyys jatkuu vielä joulukuulle. Venus laskee horisonttiin ennen auringonlaskua, joten iltataivaalta sitä ei voi havaita. 

Venusta voisi yrittää havaita päivätaivaalta etenkin syyskuun 20. päivän tienoilla. Tällöin Venuksen kirkkaus on noin -4,4^m ja elongaatio on yli 40°, suurin läntinen elongaatio on 26.10 kello 9.00 jolloin elongaatio on noin 46 astetta. Päiväaikaisissa havainnoissa on kuitenkin oltava varovainen, jotta kaukoputkea ei suuntaa vahingossa kohti Aurinkoa!

Mars on näkyvissä aamutaivaalla ennen auringonnousua. Planeetta nousee horisontista noin puoli neljältä ja nousuhetki siirtyy kauden aikana vain varttitunnin eteenpäin aina siihen asti kunnes siirrytään talviaikaan. Talviajassa nousu tapahtuu luonnollisesti tuntia aikaisemmin kello 2.45 aina marraskuun loppuun asti ja vasta joulukuussa se alkaa siirtyä hieman aikaisemmaksi.

Marsin kirkkaus ei juuri muutu, syyskuussa se on noin 1,8^m, lokakuussa noin 1,7^m ja marraskuussa noin 1,6^m. Vaikka planeetan kirkkaus onkin aivan hyvä, sen kulmahalkaisija on pieni; kauden alussa Mars näkyy noin 4 kaarisekunnin ja kauden lopussa hieman alle 5 kaarisekunnin kokoisena. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka kaukoputkessa käyttäisi suurta suurennusta, yksityiskohtien määrä planeetasta jää vähäiseksi.

Jupiterin näkyminen siirtyy aamutaivaalle. Kauden alussa se on horisontin yläpuolella vain päivällä mutta syyskuun puolivälin jälkeen se näkyy aina vain paremmin aamutaivaalla. Marraskuun loppuun mennessä Jupiterin nousuaika on siirtynyt lähelle puoltayötä. Planeetan kirkkaus on kauden alussa -1,6^m ja se kasvaa hieman kauden loppuun mennessä, jolloin se on -1,8^m. Jupiterin kulmahalkaisija on aina suuri ja kauden aikana se kasvaa 31 kaarisekunnista 36 kaarisekuntiin.

Jupiter ja Mars ovat lähekkäin 18.10 kello 1.40, jolloin niiden välinen kulmaetäisyys on vain 0,4 astetta. Näin ollen ne näkyvät kaukoputken kuvakentässä samaan aikaan jos käyttää alle satakertaista suurennusta ja laajakulma okulaaria.

Saturnus on näkyvissä iltataivaalla jonkin aikaa auringonlaskun jälkeen, mutta laskee vielä iltahämärän aikana. Laskuhetki siirtyy aina vain aikaisemmaksi ja kauden lopulla se tapahtuu suunnilleen auringonlaskun aikaan. Näin ollen planeetan havaitseminen on vaikeaa huolimatta aika mukavasta 0,7^m kirkkaudesta lokakuun alussa ja kohtuullisesta 16–15 kaarisekunnin kulmahalkaisijasta. Saturnus on konjunktiossa 30.11. kello 2.16.

Uranus on kauden alussa horisontin yläpuolella lähes koko yön. Vasta lokakuun puolivälissä sen laskuaika siirtyy tapahtuvaksi ennen auringonnousua ja kauden lopulla se tapahtuu jo kello 3.30 tietämillä. Uranuksen oppositio on 12.10. kello 6.35. Paljain silmin tai kiikarilla planeetta on löydettävissä Kaloista tseeta Piscis tähden läheltä, etäisyyttä on noin 0,5 astetta. Uranuksen kirkkaus on hieman enemmän kuin 6^m ja kulmahalkaisija vain alle 4 kaarisekuntia.

Neptunus on horisontin yläpuolella alkukaudesta koko yön ja se ylittää etelämeridiaanin puolenyön tietämissä ja loppukaudesta ennen sitä. Neptunuksen on oppositiossa syyskuun 1 päivänä kello 6.23. Planeetan kirkkaus on hieman alle 8^m ja kulmahalkaisija hieman yli 2 kaarisekuntia, joten mikään helppokohde se ei ole visuaalisesti havaittuna. Valokuvaamalla se pitäisi tarttua kuvakennolle suhteellisen helposti.

Pluton havaitseminen visuaalisesti vaatii jo kohtalaisen kookkaan (>450 mm) harrastajakaukoputken ja erittäin hyvä läpinäkyvyyden. Pluto on meridiaanissa alkukaudesta auringonlaskun jälkeen. Pimeys tulee vasta puolenyön jälkeen, jolloin sen havaitseminen olisi mahdollista ja kausi jää lyhyeksi, sillä syyskuun puolivälin jälkeen meridiaanin ylitys tapahtuu iltahämärässä ja lokakuun alun jälkeen jo ennen auringonlaskua.

Meteoriparvet

Oridionidit ovat maksimissaan 21. Lokakuuta, ZHR on 23 ja parvi on aktiivinen 2.–7.10. Säteilypiste on korkeimmillaan kello 5.48, jolloin se on hieman yli 15 asteen korkeudella.

Leonidien maksimi on 18.11., parvi on aktiivinen 14.–21.11. ja maksimin ZHR-luku vaihtelee runsaasti, ollen pienimmillään noin 20 mutta maksimissaan jopa 100 000. Radiantti on etelässä kello 6.53 noin 50 asteen korkeudella.